Ympäristö- ja vastuullisuuskysymysten huomiointi lääkintälaitemarkkinoilla kannattaa. Se on sijoitus tulevaisuuteen maailmassa, jossa yhä useampi kuluttaja ja yritys valitsee kumppanikseen taloudellisesti ja sosiaalisesti vastuullisen toimijan.
Clinipowerin tiimi vahvistui uudella työntekijällä marraskuussa, kun vastuullisuusasiantuntija Jaana Pirhonen aloitti työnsä. Pirhonen on vuosien varrella työskennellyt muun muassa ympäristö- ja laatuasiantuntijana Niemi Palvelut Oy.ssä, Uudenmaan sote-järjestöjen kumppanuusverkosto Kumajan hankepäällikkönä, tutkimuspäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa sekä erikoistutkijana Università degli Studi di Veronassa.
”Hiljaista tietoa ei kannata väheksyä. Clinipowerissa on vahva tiimi ja monenlaista osaamista. Uskon oppivani heiltä paljon.”
Pirhosen mukaan lääkintälaitebisneksessä vastuullisuutta on usein tarkasteltu ennen muuta käyttöturvallisuuden näkökulmasta, mutta yhä enenevässä määrin on alettu painottaa vastuullisuuden merkitystä koko tuotantoketjussa. Tällöin tarkasteltavaksi tulee tuotteen koko elinkaari raaka-aineiden hankinnasta aina käytöstä poistetun tuotteen jätteenkäsittelyyn saakka.
”Yhä useammat ostajat haluavat yrityksiltä vastuullisuutta. Kaikilla suurilla yrityksillä on ympäristö- ja vastuullisuusohjelma. Ilman niitä ei voi enää pärjätä kilpailutuksissa”, Jaana Pirhonen toteaa.
Hänen mukaansa yhä yleisempää isoissa yrityksissä on, että osa yritysjohtajien tulospalkkioista kytketään ympäristömittariin. Sen tulee vaikuttaa vähintään 20 prosenttiin palkkiosta, jotta sillä olisi merkitystä.
Vastuullisuus ulottuu kaikkialle
Kun alkaa perehtyä vastuullisuus-termiin, hämmästyy, kuinka moniulotteinen maisema sen takaa avautuu. Vastuullisuus liittyy muun muassa ympäristön kuormitukseen raaka-aineiden tuotannossa sekä siihen, miten tuotanto vaikuttaa paikallisiin yhteisöihin. Vastuullisuutta ovat myös työaika- ja työturvallisuuslakien noudattaminen ja palkkojen maksu ajallaan. Vastuullisuuden tasoa tutkittaessa voidaan tarkastella myös sitä, millaisen sosiaalisen viestin yritys lähettää ympäröivään yhteiskuntaan. Mahtuuko sen työntekijöihin vähemmistöjen edustajia, ja mikä on naisten osuus henkilökunnasta?
”Tämä kaikki pätee myös konsulttipalveluita myyviin yrityksiin. Niissäkin voidaan jokaiselle palvelulle laskea vastuullisuuden määrä, johon vaikuttavat kotikonttorin ergonomia ja ekologisuuskin”, Jaana Pirhonen muistuttaa.
Hän ymmärtää, että moni pienyrittäjä nostaa aluksi kädet pystyyn vastuullisuuskysymyksen laaja-alaisuuden ja monimuotoisuuden edessä. Hän kuitenkin painottaa, ettei kaikkien asioiden tarvitse olla samantien kunnossa. Riittää, että lähtee liikkeelle.
Jaana Pirhosen mukaan yksi kiinnostava vastuullisuuden osa-alue ovat jätteet. Joka vuosi terveydenhuollossa poistetaan paljon laitteita ja tekstiilejä. Mihin ne päätyvät?
”Nyt kun raaka-aineista alkaa olla pulaa, lääkinnällisten laitteiden korjaus ja uusiokäyttömahdollisuuksien huomioiminen jo suunnitteluvaiheessa nousevat merkittäviksi kysymyksiksi”, Pirhonen toteaa.
Edistystä tällä saralla on jo saavutettu. Yhtenä esimerkkinä ovat vaikkapa sairaalatekstiilit, jotka aikaisemmin joko poltettiin tai vietiin kaatopaikalle. Nyt kuiduista yhä suurempi osa päätyy kierrätykseen.
Ikebanassa yhtymäkohtia yritysprojektiin
Jaana Pirhonen on harrastanut ikebanaa eli japanilaista kukkienasettelutaidetta yli 20 vuotta. Samalla hän on jo vuosia opettanut ikebanaa kansalaisopistossa.
Äkkipäätä ajateltuna kukkienasettelu ja päivätyö Clinipowerin konsulttina tuntuvat olevan hyvin kaukana toisistaan. Mutta ovatko ne sitä?
”Jos luon ison asetelman johonkin näyttelyyn, minulla pitää olla mielikuva, jota kohti pyrkiä. Toteutus etenee usein yrityksen ja erehdyksen kautta ja siinä tarvitaan sitkeyttä. Lopussa kuitenkin minut valtaa ilo onnistumisesta. Kun opetan, oppilaideni joukossa on sekä aivan vasta-alkajia että jo kokeneita tekijöitä. Autan heitä katsomaan asetelmaa uudesta näkökulmasta. Jos he eivät saa jotakin kasvia haluamaansa asentoon, annan heille käytännön vinkkejä. Autan heitä löytämään luovuutta itsestään ja rohkeutta toteuttaa sitä.”
Jaana Pirhosen mukaan sama pätee myös yritysmaailmaan. ”Jos yritys ei ole ollenkaan miettinyt vastuullisuuskysymyksiä, täytyy minun ensin herättää ajatus. Niin pian kuin yrityksen johto on asettanut tavoitteet, tuuppaan heidät tielle ja annan sytykkeitä ajatteluun. Kun päästään tavoitteeseen, on tyydytyksen tunne yhteinen.”
Teksti: Minna Torppa
Neljä vinkkiä lääkintä – ja IVD-laitteen käytettävyystyön jalkauttamiseen