Keräsimme neljä käytettävyystyön jalkauttamiseen liittyvää oppia asiakasprojekteistamme. Näissä kohteena olivat IIa laiteluokkaan siirtymässä olevat tuotteet tai projektit, joissa käytettävyystyö oli vasta alkusuoralla muista syistä. Sama tasonnostourakka on tiedossa jatkossa myös lukuisilla IVD-laitteilla.
1. Käytettävyystyön ajoitus
Artikkelissa 3 vaihetta terveysteknologian innovaation alusta kehitykseen kirjoitimme tärkeistä vaiheista, jotka edeltävät tuotekehityksen käynnistämistä. Ensimmäinen käytettävyyssuunnittelun oppi onkin ajoitus!
Tulevat käyttäjät kannattaa ottaa mukaan tuotteen suunnitteluun jo alkuvaiheessa. Näin tuote saadaan parhaiten vastaamaan käyttäjien tarpeita. Samalla siihen liittyvät käyttö- ja liiketoimintariskit pienenevät.
Pahimmillaan käytettävyystyö nähdään vain projektin loppuvaiheessa jälkikäteen kuitattavana asiana. Tai jos käytettävyyttä testataankin, mahdollinen epäedullinen palaute sivuutetaan vetoamalla käyttäjille tarjottavaan jatkokoulutukseen tai laitteen käyttöoppaaseen lisättäviin varoitusmerkintöihin. Nämä ovat kuitenkin kaikkein heikoimpia riskienvähennystoimia.
2. Skaalaus
Lääkintä- ja IVD-laitteiden valmistusprosessin pitää käytännössä noudattaa IEC62366-käytettävyysstandardia. Lukuisine vaatimuksineen se on kuitenkin osin vaikeaselkoinen. Laitevalmistajan tulee standardin taustaperiaatteiden ymmärtämisen lisäksi tuntea myös käytettävyyssuunnittelun erityisvaatimukset ja menetelmät.
Myös projekteissa on eroja: Ylläpitoprojektin käytettävyystyö on kovin erilaisempaa kuin uuden innovaation tuotesuunnittelu.
Kun perustyö ja prosessin skaalaus tehdään alusta alkaen hyvin ja ajoissa, on yrityksen ensimmäinen käytettävyysprosessiohje jo toimiva.
Käytettävyyssuunnittelu ja skaalaus ovat elintärkeitä projektin onnistumisen kannalta.
3. Tiimityö
Erityisesti pienissä organisaatioissa käytettävyyssuunnittelu voi olla osa toimitusjohtajan, ohjelmistokehittäjän tai tuoteomistajan tuotemäärittelyä tai myyntityötä. Panostaminen käytettävyysosaamiseen parantaa päätöksenteon laatua, mutta käytettävyysomistajuuden korvamerkintä vaatii usein vastuiden uudelleenmäärittelyä tai aluksi alihankintatyötä. Tämä voi aiheuttaa joskus muutosvastarintaa.
Tavallisesti alkukankeus kuitenkin häviää ensimmäisten konkreettisten käytettävyystestitulosten tai osuvien tuotekonseptikuvien myötä. On tärkeää määritellä käytettävyysresurssit ja vastuut mahdollisimman varhain. Näin säästytään turhilta sähköpostiketjuilta tuotekehityksen aikana.
4. Johdonmukaisuus
Käytettävyysprosessi on johdonmukainen polku tuotteen käyttötaustan ymmärtämisestä riskien analysointiin ja minimointiin tuotesuunnittelun keinoin. Käytettävyystestaus tukee riskien analysointia ja parantaa käyttöturvallisuutta. Prototypointi taas tukee määrittelytyötä.
Näiden toimenpiteiden välinen yhteys saattaa kuitenkin joskus hukkua. Tällöin esimerkiksi summatiivinen käytettävyystestaus ei testaakaan käytettävyystoimien tehokkuutta. (“Onko varoitusteksti ymmärrettävä ja toimiva vs. onko varoitusteksti toteutettu”).
Käytettävyystiedosto on dokumentti, jossa kuvataan ja todistetaan johdonmukaisesti, kuinka alkusanoista päädyttiin käyttöturvalliseen tuotteeseen.
Terveysteknologiatuotteiden valmistajat kohtaavat joukon haasteita käytettävyystyön aloittamisessa. Oikeanlaisilla resursseilla, taustatiedoilla, viestinnällä ja yhteistyöllä käytettävyystyö alkaa kuitenkin tuottaa yritykselle lisäarvoa jo ensi askeleista alkaen.
Jos sinulla on kommentteja tai kysymyksiä aiheeseen liittyen, tai tarvitset tukea käytettävyyssuunnittelussa, ota meihin yhteyttä.