Kliinikkotutkijan utelias mieli ja suotuisa ympäristö synnyttävät huippukeksinnöt

Tässä blogitekstissä HUS:n harvinaissairauksien yksikön ylilääkäri Mikko Seppänen kertoo kliinikkotutkijan työstä ja työympäristöstä sekä kokemuksistaan Clinipowerin Kiihdyttämö-koulutuskokonaisuuteen liittyen.

Terveysteknologian ekosysteemi yhdistää tutkijat ja yritykset

HUS:n Harvinaissairauksien yksikön ylilääkäri ja myös kansainvälisesti arvostettu tutkija Mikko Seppänen käyttää tutkimuksissaan apuna tekoälyä ja toivoi Clinipowerin Kiihdyttämö-koulutuksen auttavan ohjelmistopuolen lääkintälaitteiden regulaation ymmärtämisessä. Kiihdyttämö-koulutukselle asetetut odotukset toteutuivatkin täyden kympin arvoisesti.

Seppänen on päivätyönsä ohella mukana neljässä tutkimusprojektissa, joista kolmessa päätutkijana. Hän oli muun muassa ainoana suomalaisena mukana kansainvälisessä tutkimusryhmässä, joka onnistui selvittämään koronaviruksen vakavan tautimuodon syntymekanismeja.

Seppänen kuuluu CleverHealth Networkiin, joka on HUS:n koordinoima ja Business Finlandin rahoittama terveysteknologian ekosysteemi. Siinä terveydenhuollon parhaat asiantuntijat sekä toistakymmentä suuryritystä sekä paljon muita toimijoita kehittävät yhdessä tekoälyä ja robotiikkaa hyödyntäviä terveyspalveluinnovaatioita kansainvälisiksi vientituotteiksi. Vuonna 2017 perustettu hanke sai alallaan ensimmäisenä Business Finlandilta kasvumoottori-statuksen, joka on suunnattu kaikkein lupaavimmille ekosysteemeille, joilla on mahdollisuus luoda uutta, miljardiluokan liiketoimintaa.

Sääntelyn vaatimukset on olennaista huomioida jo suunnittelu- ja tuotekehitysvaiheessa.

Tuoteregulaation vaatimusten tuntemiseen tähtäävä koulutus kannattaisi Seppäsen mielestä sisällyttää CleverHealth Networkin toimintaan, sillä sääntelyn vaatimukset on olennaista huomioida jo suunnittelu- ja tuotekehitysvaiheessa. ”Jos olisin joutunut Kiihdyttämön tarjoaman asiakokonaisuuden itse kaivamaan Suomen ja EU:n lainsäädännöstä, niin olisin sillä tiellä vielä silloinkin, kun tutkimukseni olisi jo valmistunut”, Seppänen toteaa ja nauraa railakkaasti päälle.

Hän tietää mistä puhuu, sillä hän on kuulunut myös toisiolakitoimikuntaan, jonka tehtävänä on ollut pohtia sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä. ”Voin kertoa, että tässä tehtävässä olen aika monta kertaa joutunut pureksimaan toisiolakia ja eurooppalaista tietosuoja-asetusta yhdessä juristin kanssa.”

Tutkimusyhteisöjen ja yritysten menestys pohjaa samoihin tekijöihin

Päivätyönsä ja tutkimusprojektiensa lisäksi Mikko Seppänen opettaa sekä Suomessa että ulkomailla. Lisäksi hänellä on lukuisia alansa luottamustoimia, joista kovimmaksi pestiksi hän mainitsee immunologian alan kattojärjestön (IUIS) Perinnölliset immuunivajeet -eksperttikomitean jäsenyyden ainoana pohjoismaalaisena.

”Sodanjälkeisen sukupolven kasvattina selkärankaani on vahvasti iskostettu työnteolla taivaaseen -tyyppinen ajattelu”, Seppänen puuskahtaa. Hänen mukaansa useimmat alalle tulevat nuoret eivät kuitenkaan ole enää valmiita samaan. Monet heistä valitsevat tutkijanpestiä paremmin palkatun kliinikontyön ja enemmän vapaa-aikaa. Näin he myös välttävät jo vuosia jatkuvasti kiristyneen taistelun tutkimusrahoituksesta. Yksin valtio on vähentänyt yliopistosairaaloille annettavaa tutkimusrahoitusta 50 prosenttia 2000-luvun alun huipusta.

”Merkittävät keksinnöt syntyvät tutkimusympäristössä, jossa vallitsee myötäinto, myötätunto, itsemyötätunto sekä työrauha. Uteliaisuutta uuden oppimiseen lääkäreillä ja tutkijoilla on jo valmiiksi”, vakuuttaa Clinipowerin Kiihdyttämö-koulutusohjelmaan osallistunut Mikko Seppänen.

”Myös lainsäädäntömme kuristaa meitä tutkijoita nyt niin tukahduttavasti, etteivät useimmat nuoret lääkärit halua lähteä kamppailemaan hankalien lupaprosessien kanssa. HUS:nkin kokoisella organisaatiolla on tarjota vain rajallisesti apua niiden läpikäymiseen. Päätutkijana tehtäviini kuuluu mentoroida nuorempia tutkijoita, joita vielä jokunen löytyy.”

Seppästä huolestuttaa suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen tulevaisuus. Hänen mukaansa perustutkimuksen elinehtojen nakertaminen on suuri virhe, jonka vahinkojen paikkaaminen vie pitkän ajan tulevaisuudessa.

Millainen sitten on Seppäsen mielestä ihanteellinen ympäristö uusien keksintöjen syntymiselle? Tarvitaan pitkäjänteistä rahoitusta sekä riittävän isot tutkijayhteisöt, joissa jokaista rohkaistaan sanomaan mielipiteensä. ”Menestyvät tutkimusyhteisöt ovat aika samanlaisia kuin menestyvät yritykset. Niissä on myötäintoa, myötätuntoa, itsemyötätuntoa sekä työrauha. Sisäistä paloa työn tekemiseen tutkijoilla kyllä riittää”, Seppänen vakuuttaa.

 

Videolla Mikko Seppänen kertoo kliinikkotutkijan työstä ja terveysteknologian alan sääntelyn vaatimuksiin tutustumisen hyödyistä kliinikkotutkijan näkökulmasta.

Ota yhteyttä koulutustarjonnastamme yrityksesi tarpeisiin. Palvelut-sivulta löydät muun palvelutarjontamme.

Jaa artikkeli: