Käytettävyys keskiössä turvallisuuden rinnalla

Kun lääkinnällistä laitetta kehitetään, tärkeää ei ole ainoastaan sen turvallisuus. Olennaista on myös se, kuinka notkeasti laite palvelee käyttäjänsä tarpeita vaihtuvissa työtilanteissa. Käyttäjän tavoitteiden selvittämisessä käytettävyysasiantuntijalla on ratkaiseva rooli.

Lääkinnällisten laitteiden käytettävyys ja käyttäjien kokemusten huomioiminen on aihe, joka saa Juha Kaasisen innostumaan. Yli 20 vuotta käytettävyysasiantuntijana työskennellyttä miestä kuunnellessa piirtyy kuva monipuolisesta työkentästä, jossa vaaditaan kekseliäisyyttä, ongelmanratkaisutaitoa, sosiaalisuutta ja psykologista silmääkin.

Juha Kaasinen kuvaa käytettävyysasiantuntijaa tulkiksi, joka selvittää käyttäjän toiveet ja sanoittaa ne eri sidosryhmien kielelle. Käyttäjän tarpeita selvitetään monin erilaisin menetelmin: Käyttäjätutkimuksella ja käyttäjäpolkujen mallintamisella pyritään hahmottamaan, miten asiakas toimii ja mitä hän tavoittelee. Laitteen käyttöä testataan prototyyppien ja erilaisten mallien avulla. Käytettävyysasiantuntijan tehtävänä on yrittää porautua käyttäjän maailmaan paitsi haastattelemalla, myös jalkautumalla työpaikalle ja havainnoimalla.

“Yritän saada selville, mitä käyttäjä ajattelee – ja jopa mitä hän tuntee. Silloin ratkaisumalli menee mahdollisimman syvälle. Tuotekehityksen kannalta silläkin on merkitystä, mitkä ovat käyttäjän arvot, haaveet ja tavoitteet ihmisenä. Näitä puolia käyttäjä ei useinkaan itse tajua tuoda esille.”

Tiedonkeruussa tarvitaan psykologista silmää. Juha Kaasinen kertookin olevansa kiinnostunut psykologiasta ja harrastavansa sitä myös vapaa-aikanaan. Hän kertoo opiskelleensa tietojenkäsittelytieteen sivuaineena tietokoneavusteista opetusta, johon liittyi myös psykologian opiskelua.

Palvelun muotoilua ja käytettävyyttä pohditaan yhä kokonaisvaltaisemmin

“Kun aloitin urani vuonna 1997 Datex-Ohmedalla huomasin kesätyöntekijänä tietotekniikka-alan lehdessä jutun käytettävyystestauksesta ja kiinnostuin heti. Pääsin ensin tekemään käyttöliittymäsuunnittelua yrityksen tuotteille, eli teho-osaston tietojärjestelmille, sitten pikkuhiljaa myös käytettävyystestausta. Kouluttauduin ja opin työn lomassa. Myöhemmin tehtäviini kuului käytettävyyssuunnittelun prosessikehitys.”

Juha Kaasinen

Vankan kokemuksensa Juha Kaasinen on hankkinut jättiyritys GE:llä, jossa hän teki yli viisitoista vuotta lääkinnällisen laitteen kehitykseen liittyvää käytettävyystyötä ja toimi kansainvälisen suunnittelutiimin vetäjänä. Tuona aikana hän näki käyttökokemussuunnittelun roolin ja menetelmien vahventumisen. Nykyisin tuotetta suunniteltaessa huomio skaalataan pienistä yksityiskohdista aina kokonaisiin systeemeihin ja sidosryhmiin.

“Sain viime vuonna päätökseen palvelumuotoilun perusopinnot. Siinä pyritään laaja-alaisesti selvittämään, kuinka hyvin palvelu toimii sen tuottajan, käyttäjän ja sidosryhmien kannalta. Tuotteen käytettävyyttä ja palvelumuotoilua kehitettäessä käytössä ovat kutakuinkin samat menetelmät.

“On hyvä, että käyttäjä ja asiakas on tuotu keskiöön ja havaittu, kuinka paljon näiden huomioiminen vaikuttaa koko organisaatioon ja tekemiseen.”

Juha Kaasista voi luonnehtia analyyttiseksi keskustelijaksi, joka on työssään tottunut pilkkomaan projekteja pieniksi osiksi ja pohtimaan eri toimintatapojen seurauksia monelta kannalta. Savolaiseen tapaan huumorikin on kuitenkin läsnä. Vetämissään DesignSprint-työpajoissa, joissa viikon aikana yhdessä asiakkaan kanssa kehitellään palvelun ratkaisumalli ja toteutetaan ensimmäinen käytettävyystestaus, Juha pyrkii aktiivisesti luomaan ilmapiirin, jossa henkilökohtainen riskinotto ja erehdykset ovat sallittuja. “Niin syntyvät parhaat keksinnöt ja ongelmanratkaisut. Sloganini onkin: Kokeile paljon, jotta voit oppia virheistäsi mahdollisimman aikaisin. Oikean konseptin löytäminen, innovoiminen ja ideoiden testaaminen on toistuvaa ja ennakkoluulotonta yrittämistä ja jatkuvaa oppimista.”

Käyttövirheiden ennakointi vähentää potilasvahinkoja ja liiketoimintariskiä

Uuden lääkintälaitteen tai ohjelmiston kehittämisessä aika ennen varsinaista tuotekehityksen alkua kannattaa käyttää asiakkaan ongelman kartoittamiseen, tutkimukseen ja konseptin etsimiseen lukuisien erilaisten mahdollisuuksien joukosta. Sen jälkeen toteutusprojekti ja jatkoarviot suunnitellaan riittävän yksityiskohtaisesti, jotta työ voidaan aloittaa. Samalla kuitenkin säilytetään mahdollisuus korjausliikkeisiin käyttäjäpalautteen mukaisesti. Konseptikehitykseen kuuluu myös riskien analysointi.

Potilasriskeistä merkittävä osa johtuu laitteiden käyttövirheistä. Niiden ehkäisemiseksi onkin tärkeää kohdistaa suurennuslasi käyttäjästä käyttötilanteeseen.”

“Jo suunnitteluvaiheessa on huomioitava, että tuotetta saattaa käyttää sairaalassa päivystävä lääkäri, joka on valvonut pari vuorokautta. Tai sitä käyttävät hoitajat, joilla on tulenpalava kiire vaikkapa suuronnettomuuden seurauksena. Esimerkiksi tällaisia asioita pyritään huomioimaan lääkinnällisiltä laitteilta vaadittavassa riskienhallintasuunnitelmassa, joka toimii tuotesuunnittelun suuntaviivana.”

Juha Kaasisen mukaan jo potilaanvalinta tietojärjestelmän potilaslistalla sisältää resurssointiriskin sekä kliinisen potilasriskin. Jos käyttäjä ei huomaa, että osastolla onkin kaksi samannimistä potilasta, joiden syntymäajat ovat lähellä toisiaan, voivat hoitosuunnitelmat lääkityksineen kirjautua väärälle potilaalle. Tällainen virhe voi johtaa pahimmassa tapauksessa jopa potilaan kuolemaan.

“On huomattava, että potilasvahingosta seuraa merkittävän inhimillisen haitan lisäksi myös suuri taloudellinen mainehaitta yritykselle”, Juha Kaasinen painottaa.

Ota yhteyttä 30 minuutin ilmaiseen käytettävyyden ja palvelumuotoilun konsultaatioon yrityksellesi. Palvelut-sivulta löydät muun palvelutarjontamme.

Jaa artikkeli: